Diakonia on ennakkoluulotonta kohtaamista

29.8.2019 12.55

Diakoniatyö Kangasalan seurakunnassa Hanne Karaksela (vas.), Johanna Raitanen ja Mirja-Leena Hirvonen sanovat, että lähtökohtaisesti seurakunnan diakonia-apu ei ole taloudellista vaan henkistä.

Diakoniatyö on oikeastaan kaikkien tehtävä: sitä saa tehdä kuka vain, onpa kyse toisen ihmisen kuulumisten kyselystä tai naapuriavusta. Tärkeintä on asenne, että voin auttaa. Seurakunnan diakoniatyö eroaa tästä lähinnä siinä, että kyse on vihkimysviran toteuttamisesta. Maanantaina 2.9. vietetään diakonian viran päivää.

- Työ on ennakkoluulotonta kohtaamista. Tilanteet voivat olla mitä vain, eikä ole asiaa, josta ei voisi puhua. Meidän on oltava valmiita rohkeasti kuuntelemaan ja auttamaan, sanovat Kangasalan seurakunnan diakoni Johanna Raitanen ja diakonissat Hanne Karaksela ja Mirja-Leena Hirvonen.

Vihkimysvirkaan vihityn työ alkaa alttarilta. Se tarkoittaa, että seurakunta kutsuu diakonin tai diakonissan työhön ja että kerran diakoni tai diakonissa on aina diakoni tai diakonissa. Virka edellyttää sitoutumista.

- Se on elämäntapa.

- Se on sitä, etten osaa kävellä apua tarvitsevan ihmisen ohi.

 

Diakonin ja diakonissan ero

Diakonin koulutus on sosionomi amk, diakonissan sairaanhoitaja amk, siinä ainoa ero. Diakonissan koulutukseen sisältyy siis terveyden edistäminen. Kummassakin tehtävässä voi olla nainen tai mies. Vihkimystä tehtävään haetaan piispalta.

Diakoniatyön tekijät tunnistaa vihreästä virkapaidasta, jumalanpalveluksissa he käyttävät puvun päällä stolaa, kapeaa nauhaa, joka kulkee vasemmalta olkapäältä vinottain.

- Diakoniatyössä teet työtä omine taitoinesi ja persoonallasi. Hengellisyys on läsnä ja se on myös voimavara itselle. Ilman sitä ei jaksaisi.

- Ihmiskäsityksemme on, että kaikki ovat Jumalan luomia ja siksi arvokkaita. Jumalalle ei ole olemassa toivotonta tapausta.

 

Yhteistyötä ja keskusteluja

Diakonian virassa olevat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa: seurakunnan muiden työalojen, kaupungin, muiden seurakuntien ja kirkkokuntien, yhdistysten, sosiaalitoimen, Kelan… Kohtaamiset ihmisten kanssa ovat työn keskiössä.

- Kohtaamme ihmisiä niin torilla, laitoksissa, kodeissa, vastaanotolla, retkillä kuin leireilläkin. Erilaisissa elämäntilanteissa olevia, eri-ikäisiä ihmisiä. Työssämme korostuvat yhteiskunnan palvelujärjestelmien tunteminen ja palveluohjaus. Lähtökohtaisesti apumme ei ole taloudellista vaan henkistä. Määrärahamme ovat pieniä, ja taloudellinen apu on viimesijaista.

- Kaupunki on ensisijainen paikka, kun ihminen tarvitsee palveluja, sosiaalitoimi ja Kela silloin, kun kyse on taloudellisista asioista. Jos on perusteet sille, miksi kaupunki ei auta, voimme ehkä me olla avuksi. Apumme on harkinnanvaraista ja kertaluonteista.

- Mietimme luovasti, millä tavalla ihmistä voidaan auttaa. Keräyksiä emme järjestä, mutta etenkin joulun aikaan ihmiset haluavat auttaa.

Kangasalan erityispiirteiksi Hanne Karaksela, Mirja-Leena Hirvonen ja Johanna Raitanen nostavat maantieteellisesti laajan alueen ja sen, että alueeseen mahtuu taajamia ja maaseutua. Lisäksi Kangasala on kasvava paikkakunta, ja täällä on paljon muualta tulleita.

 

Elämän nurja puoli

Työssään diakonit ja diakonissat näkevät elämän nurjan puolen.

- Kaikilla ei ole hyvä olla, on yksinäisiä, surullisia, väsyneitä ja toivottomia ihmisiä. On puutteellisia asumuksia. Yhteiskunnan säästöt näkyvät meille. Mahdollisen nousukauden kyytiinkään kaikki eivät pääse.

- Digitalisaatio ei tavoita kaikkia, ja on ihmisiä, jotka eivät voi sen vuoksi hoitaa asioitaan.

- Huumeet näkyvät työssä. Nuorten aikuisten pahoinvointi, tuuliajolla olo, ahdistus tulevaisuudesta. Enenevässä määrin on nuoria, jotka kärsivät mielenterveyden ongelmista.

Työturvallisuus korostuu tänä päivänä; siihen on kiinnitettävä huomiota ja oltava valppaana.

 

Tärkeää työtä

Työssä parasta on ihmisten kanssa yhdessä tekeminen.

- Ja tunne siitä, että on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

- Hienoa on myös, että koko ajan tapahtuu ihmeitä.

Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää diakoniaa yhtenä tärkeimmistä kirkon toimintamuodoista. Kangasalan seurakunnassa keväällä tehdyssä julkisuuskuvatutkimuksessa erityisen tärkeäksi tehtäväksi katsottiin vanhusten, vammaisten, vaikeuksissa olevien ja yksinäisten ihmisten auttaminen.

 

Diakonian viran päivää vietetään maanantaina 2.9. Diakonian viran päivänä tuodaan esiin diakonian virkaa, virkaan vihkimystä sekä vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille. Päiväksi on valittu Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä.

 

Diakonia

- Kirkollista sosiaali- ja terveystyötä.

- Diakoniatyötä tekevät diakonissat ja diakonit.

- Kangasalan seurakunnassa oli viime vuonna noin 1400 asiakaskontaktia.

- Kangasalan seurakunnassa on kuusi diakonia tai diakonissaa.

 

 

 

Tupu Sammaljärvi

« Uutislistaukseen