Kaste

”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.”
(Gal. 3:27)

Kaste on lapsen ensimmäinen juhla, joka kokoaa yhteen lapsen koko lähipiirin. Silloin iloitaan lapsen syntymästä ja Jumalan armosta. Puhekielessä kuulee usein puhuttavan ristiäisistä.

Kaste on perinne, joka liittää lapsen monien sukupolvien ketjuun. Hänestä tulee osa seurakuntaa ja kirkkoa, osa perhettä suurempaa yhteisöä ja perinnettä. Lapselle annetaan kummit aikuisiksi ystäviksi, tukemaan häntä ja rukoilemaan hänen puolestaan.

Kasteen merkitys

Kasteen järjestäminen

Lapsen syntymän jälkeen Tampereen aluekeskusrekisteristä lähetetään vanhemmille postissa lomake, jolla lapsen tiedot ilmoitetaan. Vanhemmat voivat täyttää lomakkeen ja ilmoittaa lapsen nimen digi- ja väestötietovirastoon ennen kastetta, tai lomaketta voidaan käyttää kastelomakkeena ja nimitiedot siirtyvät väestöjärjestelmään seurakunnan kautta. Lomake saapuu yleensä noin kaksi viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Lomakkeeseen on kirjattuna lapsen henkilötunnus sekä lapsen ja vanhempien perustiedot, jotka on kirjattu sairaalassa. Tiedot on syytä tarkistaa. Vanhemmat merkitsevät lomakkeeseen lapsen nimen ja äidinkielen.

Kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan, he ottavat yhteyttä seurakuntatoimistoon. Vanhemmat sopivat virkailijan kanssa, milloin ja missä lapsi kastetaan ja saavat tiedon siitä, kuka seurakunnan papeista kastaa lapsen. Jos vanhemmilla on joku ystävä tai sukulainen, joka toimii pappina toisessa seurakunnassa, he voivat pyytää myös häntä kastamaan. Kangasalan seurakunnan papit kastavat työvuorojensa puitteissa ainoastaan Kangasalan kaupungin alueella.

Ota yhteyttä seurakuntatoimistoon

Kasteasioissa seurakuntatoimistoon voi ottaa yhteyttä täyttämällä Kastevaraustiedustelu-lomakkeen. Lomakkeen täyttämällä ja lähettämällä, vanhemmat jättävät yhteydenottopyynnön seurakunnalle. Huom. Lomake on kotisivupäivityksen vuoksi poissa käytöstä 4.-8.3. välisenä aikana. 

Missä kaste toimitetaan?

Kastetilaisuuden voi järjestää kotona, seurakunnan tiloissa tai jossain muussa paikassa.

Kaste voidaan toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä, jolloin kasteen luonne seurakunnan yhteyteen liittymisenä ja yhteisenä juhlana korostuu. Tällöin kaste tapahtuu messussa saarnan jälkeen. Tapa on yleinen muiden Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa - esimerkiksi Tanskassa kaikki kasteet tapahtuvat messussa.

Tavallisin kastepäivä on sunnuntai. 

Ennen kastetilaisuutta

Ennen kastetilaisuutta pappi vierailee perheen luona tutustuen lapseen ja perheeseen. Vanhemmat käyvät yhdessä papin kanssa läpi sen, miten kastetilaisuus etenee. Pappi kertoo kasteen merkityksestä ja kummien ja muiden läsnä olevien tehtävistä kastetilaisuudessa. Laulettavat virret valitaan yhdessä. Vanhemmat antavat aluekeskusrekisteristä saadun lomakkeen papille. Pappi kirjoittaa lomakkeeseen myös kummien nimet.

Nimen valinta

Kun vanhemmat miettivät lapselle nimeä, on hyvä tietää, että lapsen nimen pitää olla Suomen nimilain mukainen. Myös papin kanssa käydään läpi nimivalinta, sillä seurakunnan tehtävänä on selvittää nimen lainmukaisuus. Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos lapsen vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien yhteisessä huollossa olevilla lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi. Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa ja he haluavat antaa lapselle isän sukunimen, on hyvissä ajoin huolehdittava isyyden vahvistamisesta.

Kasteen edellytykset

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on kastettava ilman tarpeetonta viivytystä. Yleensä lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Uskonnonvapauslain mukaan alle 12-vuotias voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta.

Kastettava tarvitsee kummin

Kummia kutsutaan avustamaan ja olemaan todistajana kastetilaisuudessa, rukoilemaan kummilapsen puolesta ja hänen kanssaan, osallistumaan vanhempien ja seurakunnan kanssa kummilapsen kristilliseen kasvatukseen.

Kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kummina voi lisäksi olla evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina. Jos lähipiiristä ei löydy kummiksi sopivia kirkon jäseniä, kummeja voi kysyä myös seurakunnasta. Kummien määrälle ei ole ylärajaa. 

Kastetulle kirkon jäsenelle voidaan pyynnöstä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä tekee lapsen huoltajien tai aikuisen kastetun omasta hakemuksesta sen seurakunnan kirkkoherra, jonka jäsen kastettu on. 

Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus. Ulkomaalaisista kummeista tarvitaan nimi, syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa. Kummeja koskevat tiedot kannattaa selvittää jo ennen kuin ottaa yhteyttä seurakuntaan.