Kaste

”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.”
(Gal. 3:27)

Kaste on lapsen ensimmäinen juhla, joka kokoaa yhteen lapsen koko lähipiirin. Silloin iloitaan lapsen syntymästä ja Jumalan armosta. Puhekielessä kuulee usein puhuttavan ristiäisistä.

Kaste on perinne, joka liittää lapsen monien sukupolvien ketjuun. Hänestä tulee osa seurakuntaa ja kirkkoa, osa perhettä suurempaa yhteisöä ja perinnettä. Lapselle annetaan kummit aikuisiksi ystäviksi, tukemaan häntä ja rukoilemaan hänen puolestaan.

Kasteen merkitys

Pöydällä kynttilä ja kastemalja.

Kasteessa Jumala kutsuu lapsen omakseen. Hän saa lahjaksi uskon, armon ja siunauksen. Kastejuhlaa kutsutaan joskus myös ristiäisiksi. Kasteessa pappi tekee lapsen otsaan ja rintaan ristinmerkin, ja lapsi liittyy kristittyjen perheväkeen.

Kaste on Jumalan liitto ihmisen kanssa. Kasteveden voi ajatella näyttävän Jumalan silmissä liimalta, joka liittää kastetun ihmisen Kristuksen sovitustyöhön. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus eivät ole vain 2000 vuoden takainen tarina vaan kasteen ansiosta kristityn henkilökohtainen omaisuus, turva ja voima.

Kastetulla on oikeus koko elämänsä ajan kasvaa uskossa ja Jumalan tuntemisessa sekä elää Jeesuksen tähden armahdettuna ja vapaana.

KASTEEN JÄRJESTÄMINEN

Lapsen syntymän jälkeen Tampereen aluekeskusrekisteristä lähetetään vanhemmille postissa lomake, jolla lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin. Lomake saapuu yleensä noin kaksi viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Lomakkeeseen on kirjattuna lapsen henkilötunnus sekä lapsen ja vanhempien perustiedot, jotka on kirjattu sairaalassa. Tiedot on syytä tarkistaa. Vanhemmat merkitsevät lomakkeeseen lapsen nimen ja äidinkielen.

Kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan, he ottavat yhteyttä seurakuntatoimistoon. Vanhemmat sopivat virkailijan kanssa, milloin ja missä lapsi kastetaan ja saavat tiedon siitä, kuka seurakunnan papeista kastaa lapsen. Vanhemmat voivat myös pyytää tuttua pappia kastamaan lapsen.

Seurakuntatoimistoon voi ottaa myös yhteyttä täyttämällä Kastevaraustiedustelu-lomakkeen. Lomakkeen täyttämällä ja lähettämällä, vanhemmat jättävät yhteydenottopyynnön seurakunnalle.

Missä kaste toimitetaan?

Kastetilaisuuden voi järjestää kotona, seurakunnan tiloissa tai jossain muussa paikassa. Kaste voidaan toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Tavallisin kastepäivä on sunnuntai. Koronapandemian aikana kastetilaisuuksissa saattaa olla erityisjärjestelyjä. Ajantasaisin tieto löytyy Korona-ohjeita -sivulta.

Ennen kastetilaisuutta

Ennen kastetilaisuutta pappi vierailee perheen luona tutustuen lapseen ja perheeseen. Vanhemmat käyvät yhdessä papin kanssa läpi sen, miten kastetilaisuus etenee. Pappi kertoo kasteen merkityksestä ja kummien ja muiden läsnä olevien tehtävistä kastetilaisuudessa. Laulettavat virret valitaan yhdessä. Vanhemmat antavat aluekeskusrekisteristä saadun lomakkeen papille. Pappi kirjoittaa lomakkeeseen myös kummien nimet.

Nimen valinta

Kun vanhemmat miettivät lapselle nimeä, on hyvä tietää, että lapsen nimen pitää olla Suomen nimilain mukainen. Myös papin kanssa käydään läpi nimivalinta, sillä seurakunnan tehtävänä on selvittää nimen lainmukaisuus. Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos lapsen vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien yhteisessä huollossa olevilla lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi. Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa ja he haluavat antaa lapselle isän sukunimen, on hyvissä ajoin huolehdittava isyyden vahvistamisesta.

 

KASTEEN EDELLYTYKSET

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on kastettava ilman tarpeetonta viivytystä. Yleensä lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Uskonnonvapauslain mukaan alle 12-vuotias voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta.

Kastettava tarvitsee kummit

Kummia kutsutaan avustamaan ja olemaan todistajana kastetilaisuudessa, rukoilemaan kummilapsen puolesta ja hänen kanssaan, osallistumaan vanhempien ja seurakunnan kanssa kummilapsen kristilliseen kasvatukseen.

Pääsääntöisesti kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon kastettuja ja konfirmoituja jäseniä. Näiden lisäksi muut kummit voivat kuulua johonkin toiseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon.

Pappi kastaa kummin sylissä olevan tummahiuksisen lapsen.

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Poikkeustapauksessa riittää myös yksi kummi. Päätöksen tekee oman seurakunnan kirkkoherra.

Kummien valinta ja tehtävät

Lapsikaste on tavallisin tapa liittää kirkon jäseneksi. Luterilaisessa kirkossa kastetaan myös nuoria ja aikuisia – siis kaikenikäisiä.

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä