Rippikoulu on seikkailu, jonka voi kokea vain kerran

Rippikoulu on osa kirkon kasteopetusta. Se antaa mahdollisuuden tutustua siihen uskoon, johon on kastettu. Samalla voi pohtia elämään ja uskoon liittyviä asioita.

Rippikoulussa tutustuu uusiin ihmisiin, ja on mahdollisuus pohtia ja keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä - vähän sen ylikin. Rippikoulussa perehdytään kristinuskon keskeisiin asioihin turvallisessa ilmapiirissä.

Kuka voi käydä rippikoulun?

Rippikoulu käydään yleensä sen vuoden aikana, kun täytetään 15 vuotta.

Tänä vuonna rippikouluun voivat tulla vuonna 2010 syntyneet tai sitä vanhemmat nuoret. Myös vuonna 2011 syntyneet, nyt 8. luokalla olevat nuoret, voivat halutessaan käydä rippikoulun jo nyt luokkatovereidensa kanssa. Myös kirkkoon kuulumaton voi käydä rippikoulun. Jos he haluavat tulla konfirmoiduiksi, heidän on ensin liityttävä kirkon jäseniksi. 

Ensisijalla riparivalinnoissa ovat kangasalalaiset tai Kangasalla koulua käyvät 2010 syntyneet nuoret.  

Vammaisuus tai sairaus ei ole este rippikoulun käymiselle. Leirimuotoiselle rippikoululle terveyden on kuitenkin oltava sellainen, että se ei edellytä sairaanhoidollisia tarpeita. Rippikoulukoordinaattori auttaa rippikouluryhmän valinnassa erityistä tukea tarvittaessa. Lisätietoa vammaisuudesta ja rippikoulujen esteettömyydestä UKK-sivulla.

Nuoren leirivalmiudet

Haluamme, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tulla rippikouluun. Sairauden akuutti vaihe tai juuri päällä oleva kriisi ei ehkä ole paras mahdollinen lähtökohta leirimuotoiselle rippikoululle. Joskus päivärippikoulu tai pienryhmäripari on leiririparia parempi vaihtoehto. Joskus on parempi jopa odottaa seuraavaan vuoteen.

Tavoitteena on turvallinen ja hyvä rippikoulukokemus kaikille osallistujille.

Mitä ovat leirivalmiudet?

• Leiriläisen pitää pystyä nukkumaan muiden kanssa samassa huoneessa, WC:t ja suihkut ovat yhteiskäyttöisiä.
• Leiriläisen pitää pystyä olemaan ryhmässä.
• Leiriläisen sairauden oireiden pitää olla riittävällä tavalla hallinnassa. Oireilu ei saa kuormittaa kohtuuttomasti kavereita, isosia tai työntekijöitä.
• Leiriläisen pitää pystyä olemaan osa päivästä ilman puhelinta.
• Leiriläisellä on hallussa perustaidot: luku- ja kirjoitustaito, kellon tunteminen, omatoimisuus ja riittävä syöminen.
• Leiriläinen huolehtii henkilökohtaisesta hygieniasta, lääkkeistään ja yöunien määrästä. 
• Leiriläisellä on erilaisissa tilanteissa tilannetajua ja ymmärrys, miten milloinkin toimitaan ja käyttäydytään.
• Leiriläinen sitoutuu yhteisiin sääntöihin mm. aikataulusta ja päivärytmistä, turvallisemmasta tilasta ja esim. puhelimen käyttämisestä. 

Kuinka kauan rippikoulu kestää?

Rippikoulun käyminen kestää noin puoli vuotta. Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Kyseessä on matka ihmiselämän tärkeimpien asioiden äärelle.  

Eri rippikouluvaihtoehdot rakentuvat eri tavoin: ryhmän kokoontumisia, seurakuntaan tutustumista sekä eripituinen rippileiri- tai muu opiskelujakso koulun loma-aikana. Mikä olisi sinulle mukavin rippikoulumuoto? Näitä kaikkia asioita kannattaa pohtia tarkkaan ryhmätoiveita miettiessä.  

En asu Kangasalla, mutta haluaisin teidän riparille

Mikäli nuori ei asu, eikä käy koulua Kangasalla, hän voi hakea riparipaikkoja vasta jälkihaussa. Kangasalan ulkopuolella asuvilta peritään 100€ lisämaksu rippikoulusta. Jos nuori haluaa leirille kangasalalaisen kaverin kanssa, toiveen voi esittää jälkihakulomakkeella. Toive voi olla helpompi toteuttaa, jos Kangasalla asuva nuori ja ulkopaikkakuntalainen hakevat molemmat jälkihaussa riparipaikkaa.