Lähetystyötä Kreikassa - Puhalaiset 17.8. JussinKodalla

Lähetystyö perustuu lähetyskäskyyn ja on sen vuoksi yksi kirkon ja seurakuntien ydintehtävistä. Kangasalan seurakunta tekee yhteistyötä useiden lähetysjärjestöjen kanssa ja tukee nimikkolähettejään ja nimikkokohteitaan paitsi rukouksin myös osallistumalla heidän kustannuksiinsa sekä talousarviovaroilla että vapaaehtoisesti kerätyillä varoilla. 

Kangasalan seurakunnan yhteistyöjärjestöjä ovat Suomen Lähetysseura, Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Pipliaseura ja Youth With A Mission.

Nimikkolähettejä seurakunnallamme on Etu-Aasiassa, Kambodzassa, Kreikassa, Lähi-Idässä, Tansaniassa ja Ugandassa. Nimikkokohteisiin kuuluvat Peshawarin hiippakunnan rauhan ja ilon sanoman vahvistaminen Pakistanissa, vammaisten naisten ja lasten voimaannuttaminen Etiopiassa, Maasai-tyttöjen tukeminen Morogorossa, Raamatun ja juutalaisuuden opinto- ja tutkimuskeskus Caspari Israelissa, terveydenhoidon edistäminen Bangladeshissa, Kenian evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyö ja kummilapsityö, raamattulähetystyö Kiinassa sekä satelliittitelevisiotyö arabian-, farsin-, turkin- ja hindinkielisillä SAT-7 -kanavilla.

Mikon ja Liisan erilaiset työt

Kangasalan seurakunnan nimikkolähetit Liisa ja Mikko Puhalainen tekevät lähetystyötä Kreikassa. Tietotekniikan parissa työskennelleellä Mikolla ja luokanopettajaksi kouluttautuneella Liisalla on kummallakin pitkä kokemus lähetystyöstä. He ovat aiemmin toimineet lähetteinä viisi vuotta Keski-Aasiassa ja pahimman pakolaiskriisin aikaan 2013–2016 Ateenassa. Vietettyään muutaman vuoden Suomessa he palasivat Ateenaan viime elokuussa kahden nuorimman lapsensa kanssa. Tällä erää heidän on tarkoitus viipyä Kreikassa kolme vuotta.

Heidän työnkuvansa poikkeavat paljon toisistaan. Suomessa vietettyinä vuosina Mikko työskenteli Lähetysyhdistys Kylväjässä Etiopian, Keski-Aasian ja diasporatyön työalueen vastaavana. Samaa työtä hän jatkaa nyt Ateenasta käsin. Diasporatyötä tehdään kotimaansa syystä tai toisesta jättäneiden keskuudessa. Joka vuosi Eurooppaan saapuu tuhansia ihmisiä, jotka pakenevat väkivaltaa, kaaosta ja työttömyyttä. Monet Keski-Aasiasta lähteneet ovat jumiutuneet Kreikkaan.

– Työni on strategista suunnittelua, budjetointia, esimiestyötä, huolien ja surujen jakamista, neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa ja matkustamista sen myötä. Toimin myös tietoteknisenä tukena yhteistyökumppaninamme olevalle pakolaisjärjestölle. Järjestämme leirejä, joista osalla olen mukana, mutta nykyisin käyn entistä vähemmän pakolaiskeskuksilla. Tämä on enemmän hallinnollista työtä kuin kenttätyötä. Meillä on Kreikassa viisi lähettiperhettä, joiden työtä koordinoin, Mikko kertoo.

Mikko työskentelee varsinkin persiankielisten kanssa ja tukee myös urdun- ja hindinkielisiä lähettejä. Molempien Puhalaisten työssä auttaa Keski-Aasiassa hankittu persian kielen taito, etenkin Liisa puhuu kieltä sujuvasti.

– Minun työni on oikeastaan Mikon työn vastakohta, en kestäisi päivääkään tietokonehommia. Olen mieluummin ihmisten kanssa tekemisissä. Freelancerina teen yhteistyötä monien tahojen kanssa. Työskentelen eniten persiankielisten pakolaistaustaisten ja turvapaikkaa hakevien ihmisten kanssa ja vedän esimerkiksi pakolaisleireiltä tulevien kristinuskosta kiinnostuneiden naisten raamattupiiriä. Usein vain juomme teetä, juttelemme huolista ja kotiseudun muistoista, ja rukoilemme heidän puolestaan. Ruokailujen yhteydessä on raamattuopetusta. Toimin myös mentorina eli vuoden sisään kristinuskoon kääntyneiden tukena. Perheleireillä vastaan useimmiten lasten opetuksesta. Työ on monipuolista, tykkään siitä tosi paljon, Liisa kuvailee ihmisläheistä työtään.

Puhalaiset ovat mukana järjestämässä erilaisia pakolaisille suunnattuja opetus- ja virkistysleirejä. Liisan vastuulla on useimmiten lastenohjelmat. 

Pakolaisleireillä käymiseen ei ulkopuolisilla ole lupaa. Lähetystyöntekijät menevät leirin portin ulkopuolelle ja halukkaat tulevat tapaamaan heitä sinne tai pakolaiskeskuksiin. Liisa kertoo, että pakolaisleirien asukkaille järjestetään kaikenlaista, hän on esimerkiksi vienyt naisia ja lapsia rannalle ja opettanut heitä uimaan. Pääsiäis- ja joulujuhlat suunnitellaan ja järjestetään yhdessä.

– Etsimme persiankielisiä pakolaisia ja selvitämme haastatteluilla, missä he ovat ja mitä palveluja heille on saatavilla. Syksyllä, kun järjestöt suunnittelevat toimintaansa, on tiedossa, mitä tarvitaan, Liisa kertoo.

Lähetysjärjestöjen työntekijät vievät pakolaiskeskuksiin vaatteita ja ruokatarvikkeita. He järjestävät pakolaisille kreikanopetusta ja neuvovat lasten rekisteröimisessä kouluun. Apua ja palveluja on kohtuullisen hyvin tarjolla EU-rahoituksella. Mikko kertoo, että nyt tiedetään kootummin kuin pakolaiskriisin alussa vuonna 2015 keitä alueella toimii ja mitä palveluja tarjotaan. Liisan aloitteesta järjestetään kokoontumisia eri järjestöjen toimipaikoissa. 

– Persian kielen lisäksi käytössä on paljon muitakin kieliä, kuten arabia ja ukraina. Kärkenä on selkeästi perinteinen lähetystyö ja Raamatun opetus, vaikka kohdataankin ihmiset kokonaisvaltaisesti, Mikko toteaa.

Ateena on hyvä paikka lähetystyölle

– Meiltä kysytään usein, miksi teemme lähetystyötä Kreikassa, joka on ortodoksinen maa. Syynä on se, että Kreikkaan tulee paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia. Heitä tulee eri maista ja eri syistä, mutta he ovat Kreikassa, ja siksi me olemme täällä, Mikko selittää.

Viime syksynä perustettiin järjestö, jonka tavoitteena on toimia verkko-opetuksen keskuksena eli hubina ja välittää materiaalia ympäri maailmaa. Myös traumatyötä on aloitettu, ja Kylväjän sairaanhoitajataustainen työntekijä on ollut laatimassa traumaopasta, jonka avulla ihmisiä pystytään auttamaan.

– Pakolaisten elämä on aika stressaavaa täällä, osa on saanut kielteisiä päätöksiä, osalla on jo oleskelulupa, käännytettyjä työskentelee mandariinipelloilla ja rakennustyömailla, jotta he pystyvät elättämään itsensä, osa on vielä leireillä. Kreikassa loppuu julkinen tuki heti, kun turvapaikanhakija saa turvapaikan, ja sen vuoksi osa lähtee Saksaan ja muualle Eurooppaan saatuaan henkilökortit. Yksi perhe lähti Suomeen, joka palautti heidät Kreikkaan, Liisa kertoo.

Liisa pitää raamattupiiriä kristinuskosta kiinnostuneille naisille. Kun ihminen löytää Jeesuksen, hän saa ensimmäistä kertaa luottaa armolliseen, anteeksiantavaan Jumalaan.  Moni kertoo, että sen myötä on helpompi kohdata sekä menneet haavat että epävarma tulevaisuus. 

Jumalasuhde tärkeintä lähettien työssä

Mikko ja Liisa vastaavat heti ja miettimättä kysymykseen, mikä on tärkeintä lähetystyössä. 

– Varmaan oma jumalasuhde, ilman sitä ei voi mitään tehdä, Mikko sanoo.

– Se, mitä Jeesuskin teki, rukoili ennen kuin valitsi, keneen kannattaa panostaa, Liisa vastaa ja siteeraa lähetyskäskyä.
Molemmat korostavat eri järjestöjen välistä yhteistyötä, joka tuo jatkuvuutta, vaikka lähetit vaihtuvat. Koska eri maista tulevilla on eri kulttuuri ja kieli, työ on vaikuttavampaa, kun sitä tehdään kotimaastaan lähtemään joutuneen omalla kielellä. Liisa on kääntänyt lastenlauluja, joita muutkin lähetit osaavat opettaa. 

– Kouluttaminen ja varustaminen on tavoitteena kaikilla työalueilla, ei anneta kalaa vaan opetetaan kalastamaan. Pakolaiskristittyjä opetetaan tekemään itse ja ottamaan vastuu lähetystehtävästä, Mikko sanoo. 

– Urheilutyö on yksinkertaisuudessaan sitä, että kutsutaan siirtolaisia ja pakolaisia esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa. Se on helppo tapa kutsua ihmisiä koolle, urheilu on yhteinen kieli. Samalla pidetään hartauksia ja kutsutaan mukaan seurakunnan toimintaan, meillä on tässä brasilialainen ammattijalkapalloilija työparina. Urdun- ja hindinkielisille tärkeä laji on kriketti, Mikko kertoo yhdestä työmuodosta.

– Teemme myös mölkkylähetystyötä, sillä kaikki ovat innoissaan mölkystä, Liisa lisää hymyillen.

Lähetyskäsky

"Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:18–20)

Teksti: Irmeli Jokilampi
Kuvat: Liisa ja Mikko Puhalaisen arkisto

Lisätietoja:

Lähetysilta JussinKodalla 17.8.
Lähetystyö kotisivuillamme
Diakoni, lähetyssihteeri Johanna Kohonen, satu-johanna.kohonen(a)evl.fi, p. 040 309 8042
Mikko Puhalainen mikko.puhalainen(a)kylvaja.fi 
Liisa Puhalainen liisa.puhalainen(a)kylvaja.fi