Ystävyysseurakunta Venäjällä Raivolassa (Roshino) 

Mikä Raivola? 

Raivola, aikoinaan Kivennavan pitäjän suurin kylä, sijaitsee Karjalan kannaksella n. 45 km päässä Pietarista, lyhin etäisyys Venäjän rajalle on ollut alle 20 km. Sotatoimien alkaessa Kannaksella alueen asukkaitten evakkoon lähtö oli todella kiireinen. Paikkakuntana Raivola liittyy Kangasalaan siirtolaisten kautta. Kun evakkoja aikanaan asutettiin, Kivennavan ja Raivolan asukkaista moni sai rakentaa uuden kodin Kangasalle. Lisäätietoja löytyy täältä.

Kirjastosta löytyy myös kirjoja, jotka käsittelevät luovutettua Karjalaa ja esim. Raivola, kotikyläni Kivennavalla -niminen kirja, jonka on kustantanut Raivola-seura. Kirjassa on paljon sekä siirtolaisten että heidän jälkeläistensä kuvauksia Raivolasta sekä evakkomatkojen kokemuksista. 

Raivola on kuuluisa myös Lehtikuusimetsästä. Lehtikuusia istutettiin 1700-luvulla laivanrakennuksen tarpeita ajatellen. Nykyään metsä on nähtävyys valtavine puineen. Runoilija Edith Södergranin muistomerkki on Raivolassa Roslivo-joen rantapenkalla ortodoksikirkon vieressä. Södergranin isä oli kotoisin Närpiöstä minkä vuoksi myös Närpiön seurakunta oli jonkin aikaa Raivolan seurakunnan ystävyysseurakunta. Närpiön kaupunki on vuodesta 1992 Raivolan kauppalan ystävyyskunta. 

Suomalaiset Venäjällä 

Raivolan nykyisistä asukkaista todennäköisesti hyvin pienellä vähemmistöllä on suomalaisia sukujuuria. Asukkaat on siirretty muualta laajan Venäjän alueelta. Suomalaisten jäljiltä oli rakennuksia minkä vuoksi sinne oli helppo muuttaa asumaan. Vieläkin useita rakennuksia on tallella, mm. Ylä-Raivolan kansakoulu. 

Suomen ja Venäjän raja sulkeutui v. 1918, jolloin kuitenkin jonkin verran karjalaisia jäi eri syistä Venäjän puolelle. Myös 1930-luvulla Venäjälle muutti mm. Yhdysvalloista suomalaisia, jotka pääosin kokivat surkean lopun vainojen vuoksi. 

Pietarin ympäristössä, Suomen rajasta lähelle Viron rajaa, ulottuen vajaa sata km Pietarin eteläpuolelle on sijainnut Inkerinmaa. Inkeriläiset ovat 1600-luvulla Venäjälle muuttaneita uskonnoltaan luterilaisia suomalaisia. Jotta ymmärtää Raivolan luterilaisen Kahdentoista Pyhän Apostolin seurakunnan synnyn vaiheita kannattaa tutustua Inkerin kirkon historiaan, joka ulottuu yli 400 vuoden taakse. Tuulikki Vilhunen, joka on ollut lähetystyössä Inkerin kirkossa, on koonnut tiivistetyn ja selkeän historiikin Inkerin kirkon vaiheista 1600 luvulta tähän päivään. 

Inkerin kirkon nettisivuille pääset tästä. 
 

Raivolan seurakunta

Raivolan luterilainen seurakunta on rekisteröity v. 1995. Seurakunta sai alkunsa pyhäkoulusta, jota Ljubov Stepanova piti kotonaan. Raivola sijaitsee n. 12 km etäisyydellä Terijoesta, jossa oli toimiva seurakunta ja myös kirkkorakennus, mutta mm. huonojen kulkuyhteyksien vuoksi Raivolaan kuitenkin haluttiin oma seurakunta. Myös aluehallinnollinen raja kulkee Terijoen ja Raivolan välillä. Terijoki kuuluu Pietarin, Raivola Viipurin hallintoalueeseen. Alusta alkaen seurakunnalla on ollut paimenena nykyinen kirkkoherra Aleksander Kudrjavtsev. Kangasalan seurakunnan ystävyysseurakuntana Raivolan srk on ollut n. vuodesta 1996. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut aluksi n. 40 henkilöä (aikuisia). Nykyään jäseniä on vähemmän, aktiiviseurakuntalaisia on 15-20 hlöä. Venäjällä ei lapsia lasketa seurakunnan jäseniksi. 

Jumalanpalvelukset järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Kirkkoherra Kudrjavtsev toimii Inkerin kirkon kiinteistövastaavana sekä käy Karjalan pienissä seurakunnissa hoitamassa jumalanpalveluksia. Venäjän uuden lain mukaan uskonnollinen toiminta pitää tapahtua sitä varten rekisteröidyssä rakennuksessa tai tilassa. Omaa kokoontumistilaa Raivolan seurakunnalla ei ole, vaan toiminta tapahtuu paikallisen hotellin seimaaritilassa. Kangasalan seurakunta maksaa taloudellista tukea, jolla maksetaan vuokra toimitilasta ja pientä korvausta Raivolan seurakunnan työntekijöille. Yhä suurempi osuus tukirahasta kuluu diakoniatyöhön, sillä seurakunnan jäsenet ovat pääosin iäkkäitä ja tarvitsevat paljon apua. Viime vuosina seurakuntaan on liittynyt myös uusia jäseniä, mikä on suuri ilon aihe. 

2000-luvun alussa Raivolassa toimi kaksi eri pyhäkoulua. Seurakunnan yhteydessä opettajana toimi Galina Babushkina, toisessa opettajana toimi Zoya Skobina. Nykyään pyhäkoulunopettajana toimii Tatjana Golosnova. Hän on jo pikkutyttönä käynyt Zoya Skobinan pitämää pyhäkoulua ja kerhoa, jossa kävi köyhien perheitten lapsia. Tämä ryhmä oli koottu yhdessä paikallisen opettajan kanssa. Zoyan työ herätti melkoista epäsopua ja kateutta seurakunnassa, koska häntä tukivat myös Inkerin kirkon piispa ja suomalainen lähetystyöntekijä. Zoya sai tukea myös kangasalalaisilta yksityishenkilöiltä. Em. piispa ja lähetystyötekijä kannustivat jatkamaan tukea ja läheisiä suhteita Zoja Skobinaan. Tämä lapsityö koettiin tärkeäksi molemmin puolin rajaa. 

Yhteyttä Kangasalan ja Raivolan seurakuntien välillä on pidetty lähinnä henkilösuhteiden kautta. 2000-luvun alussa tehtiin useita bussimatkoja Pietarin alueelle ja Raivolaan. Matkojen yhteydessä kuljetettiin myös vaate- ym. apua raivolalaisille. Viime vuosina kiinnostusta lähialuematkustamiseen ei enää ole ollut. Myös matkojen omatoiminen järjestäminen on hankaloitunut, mikä on vaikuttanut hintoihin. Ystäviä ei kuitenkaan ole unohdettu, vaan Raivolassa on vieraillut muutaman hengen ryhmä n. kolme kertaa vuodessa yli kymmenen vuoden ajan säännöllisesti. Viime vuosina mukana on ollut myös evankelista ja tulkki, joten ystävyyden lisäksi on voitu tarjota hengellistä ravintoa. Vastaanotto on ollut lämmin ja vierailuja odotetaan Raivolassa.