”Meidät johdatettiin Kangasalle”

-    Olen hiljattain valmistunut sosionomi-diakoniksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja olen melko uusi kirkon töissä, sanoo Päivi Kuivalainen.
-    Työkokemusta minulla on Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta ja Tampereen seurakuntayhtymästä, olen tehnyt maahanmuuttajatyötä esimerkiksi Tampereen vastaanottokeskuksessa. Aikaisemmin olen ollut mukana liike-elämässä. Olin matkailualalla, joka on varsin suhdanneherkkä ala. Tuli aika miettiä, mitä haluan tehdä, ja minut ohjattiin tähän työhön opiskelujen kautta.
Päivi Kuivalainen sanoo luottavansa, että Jumala vie sinne, missä tarvitaan. Nykyinen työsuhde kestää vuoden loppuun.
-  Nyt olen täällä, ja on iso kiitollisuuden aihe, että saan olla osana Kangasalan seurakuntaa. Mitä sitten tämän jälkeen, siinä auttaa pyhä huolettomuus. Minulla on vahva luottamus siihen, että minua edelleen ohjataan. 

Kuivalainen kertoo, että Kangasalan seurakunnan työyhteisö on sydämellinen:
-    Minut on otettu lämmöllä vastaan. On kiva olla osa tällaista työyhteisöä, jossa on niin monenlaista osaamista. Erityisen vaikuttunut olen Perhetalon työstä, se on tosi hieno satsaus perhetyöhön ja seurakuntalaisiin. 
-    Ja minua ilahduttaa, että kirkko on keskellä kaupunkia. Se huokuu pysyvyyttä muuttuvan maailman keskellä. Kirkko on läsnä, se kutsuu käymään ja pysähtymään ja rauhoittumaan pyhän äärelle. 
Myös Kangasalan kaupungin tunnelma ja elävyys miellyttävät Päivi Kuivalaista. Muun muassa tori, joka on ihan seurakunnan toimitilojen lähellä, on ihmisiä kokoava paikka.
-    Minun on hyvä olla täällä, muistot palaavat Ilomantsiin, jossa pienenä mummon kanssa liikuin torilla ja kylän raitilla. 
Seurakunnan uudet tilat saavat kiitosta.
-    On iso ilo uusista toimitiloista, ja diakonialla on hienot vastaanottotilat keskellä kaupunkia. Tänne on helppo tulla, tervetuloa meitä tapaamaan! 

Päivi Kuivalaisen voi kohdata paitsi diakonian vastaanotolla – jonne tullaan ajanvarauksella – myös Perhetalolla. Perhetalon järjestämä parisuhteen perheleiri on elokuussa, ja sinne kannattaa Päivi Kuivalaisen mukaan vielä kysellä vapaita paikkoja. Myös lasten leiripäivät ja rippikoululeiri kuuluvat kesän työtehtäviin.
-    On kiva, että seurakunnassa saa tehdä monialaisesti työtä ja että diakonian työntekijöitä kutsutaan osallistumaan muiden työalojen tekemiseen. Nyt juuri työstän mahdollisesti syksyllä alkavaa ryhmää maahanmuuttajanaisille.
Päivi Kuivalainen miettii, mikä diakonityössä on parasta.
- Parasta on, että saa kohdata ihmisiä monenlaisissa elämäntilanteissa ja olla välikätenä siinä, miten kirkko voi olla apuna ihmisten elämässä. Meidän puoleemme voi kääntyä monenlaisissa tilanteissa ja meille voi tulla jakamaan iloja ja suruja. 
- Haasteellisinta työssä tällä hetkellä on kokoavan toiminnan käynnistäminen poikkeusolojen aikana ja jälkeen ja ihmisten tavoittaminen. Mitä seurakuntalaiset tarvitsevat, millaista toimintaa? Miten seurakuntana pysymme aktiivisesti arjessa mukana? Yksi haaste on, että kaupunki on laaja: miten olemme läsnä kaikille seurakuntalaisille?

Työstä palautuminen onnistuu Päivi Kuivalaiselle yllättävällä tavalla: katsomalla etelä-korealaisia draamasarjoja. 
-    Voin katsoa niitä tuntitolkulla. Ne on toteutettu laadukkaasti ja ovat superihana tapa kulttuurimatkailla toiselle puolen maapalloa. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten kristinusko näyttäytyy eteläkorealaisille tv-draamojen kautta, sarjoissa on kirkkoja ja kristittyjä. Jeesus on suosittu sielläkin.

Seurakuntapastori Ira Sirkiä sai pappivihkimyksen toukokuussa ja on nyt ensimmäistä kertaa papin työssä. Seurakuntatyötä Ira Sirkiä on harjoitellut aiemmin.
Ira Sirkiä tuli Kangasalle töihin Espoosta, mutta on alun perin kotoisin Tampereelta.
-    Kangasalan seurakunnassa aukesi työmahdollisuus sopivaan aikaan. Olin kuullut hyvää tutuilta, jotka ovat olleet pappina Kangasalla. Lukioikäisenä minulla oli lisäksi kavereita, jotka pyörivät Kangasalan seurakunnan nuorten toiminnassa ja kuulin heiltäkin seurakunnasta hyvää.

Alun perin Ira Sirkiästä piti tulla poliisi.
-    Koin lukioiässä kutsumuksen opiskella teologiaa ja tajusin, että teologia on enemmän minun juttuni kuin poliisikoulutus. Huomasinkin, että kaikki oli kiinnostavaa teologian opinnoissa ja niin myös kesäteologihommat. Tunsin olevani omalla paikallani maailmassa.
Vajaan kahden kuukauden pappistyökokemuksen myötä Ira Sirkiä on huomannut, että parasta työssä on kokonaisvaltainen Jumalan työkaluna oleminen ja sitä kautta ihmisten kohtaaminen.
-    Kun näen työtehtävissä ihmisiä, voin olla viemässä evankeliumia rakkauden teoin ja sanoin. Tykkään siitä, että ihmiset tuleva aidosti kohdatuiksi.

Haastavaa työssä on oppia hallinnollisia asioita työn tekemisen ohessa. Lisäksi Kangasalaan, Ira Sirkiälle uuteen paikkakuntaan, tutustuminen tapahtuu pikkuhiljaa.
-    Mukavalta on tuntunut, olen päässyt tekemään toimituksia ja alkanut löytää omaa tapaani tehdä työtä. Etenkin kirkossa minulla on hyvä ja rento olo; en jännittänyt ensimmäistä pappina vetämääni konfirmaatiotakaan.
-    Kangasalasta on tullut oikein mukava fiilis, ja työyhteisöön on ollut helppo päästä. Odotan innolla kaikkea uutta, mitä syksy tuo tullessaan. 
Töiden jälkeen Sirkiä laittelee amerikkalaista vuosimallin 1991 Chevroletia, joka on myös hänen käyttöautonsa. Uimisesta Ira Sirkiä nauttii kesät talvet. Muita harrastuksia ovat lautapelit ja elokuvat.

Tupu Sammaljärvi, teksti ja kuva