Pesukarhut käyvät kiinni kaaokseen

- Kyse ei ole mistään tavanomaisesta siivousavusta vaan raivaussiivouksesta katastrofitilanteissa, sanoo diakonissa Hanne Karaksela.

Tilanteet ja olosuhteet ovat sellaisia, että ihmiset eivät yksin niissä pärjää eikä heillä ole taloudellista mahdollisuutta tilata maksullista siivouspalvelua. Osa kohderyhmästä on diakoniatyön, osa sosiaalitoimen, asiakkaita. Aina kyse on ihmisistä – nuorista ikäihmisiin -, joiden kotitilanteen jokin auttava taho on todennut kestämättömäksi.

- Usein ensimmäinen tehtävä näissä kodeissa on löytää lattiasta jalansijaa, lattiat ovat täynnä lehtiä ja ilmaisjakelupostia. Sänky voi olla täynnä tavaraa tai niin huonossa kunnossa, että asiakas nukkuu sohvalla. Kaikki astiat ovat likaisena röykkiönä tiskipöydällä. Mistään pölyjen pyyhkimisestä ei siis todellakaan ole kysymys.

Hanne Karaksela kypsytteli ajatusta jollakin tavoin auttaa näitä ihmisiä. Hän otti yhteyttä sosiaalitoimeen ja kysyi, olisiko tällainen apu tarpeen. Pian siivouskeikkoja alkoikin sitten tulla.

- Pesukarhut nimi vain tupsahti mieleen, Karaksela naurahtaa.

Omien voimavarojen mukaan

Paula Salmi ja Raija Koivula ovat mukana pesukarhujen viiden hengen vapaaehtoistiimissä. Molemmat ovat eläkkeellä ja halukkaita tekemään jotakin muiden ihmisten hyväksi.

- Työ on hyvin fyysistä ja raskastakin, mutta se antaa paljon. Tulee valtavan hyvä mieli, kun voi auttaa. Senkin näkee, että enemmän pitäisi tehdä ja autettavia riittää, mutta on hyväksyttävä, että työtä tehdään omien voimavarojen mukaan, Paula Salmi sanoo.

- Auttamisenhalu tähän työhön vie; tuntuu hyvältä, kun saa jotakin aikaiseksi, sanoo Raija Koivula.

Työ tehdään aina porukalla ja kolmen tunnin rupeamina. Diakoniatyöntekijä käy edeltä katsomassa apua tarvitsevaa kotia ja sopimassa asiakkaan kanssa siivouksesta.

- Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava; olemmehan vieraina hänen kodissaan. Mitään sellaista emme tee, mitä asiakas ei hyväksy, Hanne Karaksela sanoo.

Diakoniatyöntekijä päättää, kuinka monta pesukarhua tarvitaan kuhunkin kohteeseen ja kertoo vapaaehtoisille etukäteen tehtävistä ja työnjaosta. Kolme peruskohdetta on aina tavoitteena saada kuntoon: keittiö, vessa ja peti. Jokaisessa kohteessa käydään vain kerran.

- Kaikille tämä vapaaehtoistyö ei sovi. Esimerkiksi silloin, jos haluaa, että homma tehdään viimeisen päälle. – Työ jää aina kesken, Karaksela toteaa.

Ryhmässä on voimaa

Sekä Koivula että Salmi kiittelevät pesukarhuissa erityisesti ryhmähenkeä. Ryhmässä on myös voimaa, puhdasta tulee joutuisasti.

- Tuntuu hyvältä, kun on porukka, johon kuuluu, Raija Koivula sanoo.

Pesukarhuissa on mukana sekä miehiä että naisia. Fyysistä voimaa kaivataan, jos joudutaan viemään huonekaluja kaatopaikalle. Tilalle on löydetty sänkyjä, sohvia ja tuoleja muun muassa Tori.fi-palvelun annetaan-palstalta.

- Kerran asiakkaalle löytyi käytetty sohva parin sadan metrin päästä. Sen huomaa, että tässä työssä on suuremmat sormet pelissä. Pieniä ihmeitä tapahtuu, Karaksela iloitsee.

Keikoilla on aina mukana seurakunnan työntekijä. Myös asiakkaan on oltava itse kotona ja hän voi osallistua siivoukseen voimavarojensa mukaan.

Miltä sitten vapaaehtoisista on tuntunut mennä kotiin, jossa elämänhallinta on täysin kateissa?

- Tunteita nousee, mutta työskentelyn ajaksi ne pannaan syrjään, niiden purkamiseen on mahdollisuus myöhemmin. Ja jos siivouskeikka pohdituttaa vielä kovasti jälkeenpäin, minuun voi ottaa aina yhteyttä, Karaksela sanoo.

Kolmen tunnin siivousurakan jälkeen pesukarhut syövät yhdessä ja purkavat keikan synnyttämät ajatukset ja tunteet seurakunnan tiloissa. Kaikilla vapaaehtoistyöntekijöillä on kirjallinen vaitiolovelvollisuus ja vakuutus.

Kiitos työstä

Pesukarhujen vastaanotto on ollut hyvä.

- Työntekijänä olen käynyt asiakkaiden luona vielä jälkeenpäin ja olemme yhdessä miettineet, miten elämä ei luisuisi entiseen malliin. Olen tavannut kiitollisia ihmisiä, toteaa Karaksela.

Myös seurakunta kiittää vapaaehtoisiaan. Syksyn alkajaisiksi heidät siunataan tehtäväänsä ja heille on tarjolla hyvä konsertti. Keväällä pesukarhuille on tiedossa jotakin mukavaa, vaikkapa kylpyläreissu.

Pesukarhut kaipaavat vahvistusta joukkoonsa. Olisitko sinä kiinnostunut? Ota yhteys Hanne Karakselaan (040 309 8041, hanne.karaksela@evl.fi).

Tupu Sammaljärvi