Suomalainen nuorisotyö on innovaatio, joka tasaa nuorten eriarvoistumista
Uusista suomalaisista moni on nuori
Monikulttuurisuus on nuorille yhä itsestään selvempää, toteaa hiljattain julkistettu Nuorisobarometri 2016. ”Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä”, kertoo tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta.
Nuorisotyön ammattilainen kohtaa työssään enenevässä määrin erilaisia kulttuuritaustoja omaavia nuoria. Vuonna 2015 15–29-vuotiaita vieraskielisiä oli 79 404 eli 8 prosenttia ikäluokasta, kertoo Allianssin Nuorista Suomessa -tutkimuskooste syksyltä 2015. Vieraskielisistä suomalaisista lapsia tai nuoria on 43 prosenttia.
”Hyvin ajankohtaisia haasteita nuorisotyön kentällä käsitellään mm. ohjelmassa, jossa pohditaan sitä, miten nuorisotyöntekijät kohtaavat paperittomat nuoret. Keskustelussa on mukana sekä ammattilaisia että nuoria, joita tilanne koskettaa”, kertoo Salovaara.
Nuorilla menee hyvin, ja huonosti
Allianssin Nuorista Suomessa -tutkimuskoosteen mukaan nuorilla menee paremmin kuin ennen niissä asioissa, jotka ovat nuorten omia valintoja ja joihin he voivat vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakan ja alkoholin käyttö, vähentyneet liikennekuolemat ja raskaudenkeskeytykset. Kehitystä huonompaan taas on nähtävissä asioissa, joihin vaikuttavat yhteiskunnallinen tilanne, talous ja poliittiset päätökset. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten lisääntynyt asunnottomuus, työttömyys ja matalasti koulutettujen määrän lisääntyminen.
”Nuorten pienituloisuus on lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 30 prosenttia nuorista jää köyhyysrajan alapuolelle. Nuorilla köyhyys on syvempää kuin muissa ikäryhmissä. Viimeisen sukupolven aikana kertynyt elintason nousu ei ole tilastojen mukaan hyödyttänyt nuorimpia sukupolvia”, toteaa Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö.
Köyhästä sukupolvesta keskustellaan NUORI2017-tapahtumassa tiistaina 28.3.
”Nuorisotyö tasaa nuorten eriarvoistumista ja sitä sen tulee jatkossakin tehdä. Oleellista on että sekä kunnat, seurakunnat että järjestöt tarjoavat valtavan määrän toimintaa, joka on usein maksutonta tai ainakin hyvin edullista. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö taas auttavat niitä nuoria, joiden elämäntilanne on joko hetkellisesti tai pidempiaikaisesti haastava”, toteaa Salovaara.
Nuoret ja työ – onko sitä? Millaista se on?
Nuorisobarometrin 2016 mukaan nuoria huolettaa tällä hetkellä enemmän se, onko heillä tulevaisuudessa töitä, kuin se, kuinka he jaksavat työelämässä. Noin puolet nuorista kokee huolta työn riittävyydestä, kun omasta työssä jaksamisestaan on huolissaan noin joka kolmas.
”Alle 29-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n tilastojen mukaan vuoden 2016 lopussa 20 prosenttia enemmän kuin vuotta ennen”, kertoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen.
30 prosenttia 18–30-vuotiaista työttömistä ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä, kertoo Nuorista Suomessa -tutkimuskooste.
”Työelämästä jää sivuun todennäköisimmin nuori, jonka koulutus on jäänyt peruskouluun. 43 prosenttia vain peruskoulun suorittaneista on 29-vuotiaana työelämän ulkopuolella. Työmarkkinoilta on vuosien 1990-2013 välillä hävinnyt 500 000 työpaikkaa, joiden koulutusvaatimukseksi riittää peruskoulu. Se on tehnyt alhaisen koulutustason työpaikoista kovimmin kilpaillut työmarkkinat”, kertoo Kapanen.
Tiedot ilmenevät Valtakunnallisen työpajayhdistyksen syksyllä 2016 julkaisemasta Jukka Ohtosen raportista Starttivalmennus ja työpajatoiminta, taloudellisia näkökulmia.
Työpajatoiminta tavoitti 14 200 nuorta vuonna 2015. Työpajoilla työskentelee noin 1500 valmennuksen ammattilaista.
2017-03-30 13:41:01.0